Aivot muokkautuvat läpi elämän. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että uusia soluja syntyy aivoissa aina vanhuuteen asti.
Vuosien myötä aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät luonnolliseen ikääntymiseen. Aivojen rakenteeseen ja toimintaan vaikuttavat kuitenkin myös eri elämäntapahtumat sekä arjen usein toistuvat toiminnat, ajatukset ja tuntemukset.
Yhä useammat tutkimustulokset osoittavat, että aivojen luonnolliseen ikääntymiseen voi vaikuttaa erilaisilla kognitiivisilla, sosiaalisilla ja liikunnallisilla harrasteilla – ravinnon ja levon tärkeyttä unohtamatta.
Väestön ikääntyessä on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota yksilön aivoterveyden, toimintakyvyn, ja ennen kaikkea hyvän elämänlaadun, ylläpitoon. Kuntouttavat videopelit, jotka kehittävät montaa eri aivotoimintaa samanaikaisesti, ovat antaneet rohkaisevia tuloksia siitä, kuinka haastamalla aivoja monipuolisesti, voidaan hidastaa luonnollisia ikääntymisprosesseja.
Videopeleistä puuttuvat kuitenkin kaksi korvaamatonta hyvinvoinnin lähdettä: Liikunta ja aito sosiaalinen vuorovaikutus.
Kuinka merkittäviä tuloksia voisimmekaan saada, jos videopelityyppiseen harjoitteeseen tuotaisiin mukaan liikkuminen yhdessä muiden kanssa? Videopelitutkimuksessa vain viiden viikon harjoittelu tuotti tuloksia, jotka näkyivät aivoissa vuoden kuluttua harjoittelun päättymisestä. Entä jos eläkkeen kynnyksellä tanssin hurmos veisi mukanaan, eikä vain viikoiksi, vaan jopa vuosiksi?
Omassa väitöstutkimuksessani huomasin, että tutkittavien aivot reagoivat voimakkaammin aidon ihmisen tanssia katsottaessa verrattuna tanssivaan tikku-ukkoon. Lisäksi ammattitanssijoiden aivot reagoivat nopeammin musiikin muutoksiin ja synkronoituivat tehokkaammin matalilla taajuuksilla musiikkia kuunnellessa ja tanssiteosta katsellessa, kun vertasin heitä muusikoihin ja maallikoihin (tanssia ja musiikkia harrastamattomiin). Nämä matalat aivotaajuudet liitetään korkeisiin aivotoimintoihin, kuten muistiin, tunteisiin sekä tilan hahmottamiseen ja tilassa suunnistamiseen.
Tanssin on todettu hidastavan aivojen valkean aineen vähenemistä, minkä epäillään olevan iän tuoman aivojen toiminnan hidastumisen takana. Vaikka kaiken tanssin voidaan otaksua tekevän hyvää aivoille, tarvitaan lisätutkimuksia selvittämään, millainen tanssi pitää parhaiten elämänlaatua ja aivoterveyttä yllä myös korkeaan ikään ehtineillä. Uusimpiin tutkimustuloksiin perustuen kehitänkin WiseMotion-menetelmää vastaamaan juuri näihin tarpeisiin.
Aivojen iän tuomat muutokset ovat väistämättömiä. Nämä muutokset tuovat mukanaan myös uusia taitoja elämänkokemuksen inhimillisestä pääomasta puhumattakaan. Iän myötä osa aivojen neuroniverkkojen välisistä toiminnoista vahvistuu, mikä on liitetty luovan ajattelun tehostumiseen. Vanhetessa ihminen voikin löytää itsestään uuden, luovan puolen! Luova toiminta musiikista, teatterista ja kuvataiteista tanssiin kohottaa tutkitusti mielialaa. Tällä hetkellä tanssintutkimukset viittaavat siihen, että toisen kanssa luovasti liikkuen voimme saavuttaa myös laajempia myönteisiä vaikutuksia.
Ikääntyvien aivoissa esiintyvät sairaudet, kuten dementia ja Parkinsonin tauti, ovat yleistyneet huolestuttavasti. Tanssista on haettu apua myös näiden sairauksien hoidossa. Esimerkiksi kansainvälinen Dance for Parkinson’s -ohjelma on saavuttanut suuren suosion. Tanssi onkin omiaan parantamaan Parkinsonin taudin yleisiä oireita liikuntakyvystä mielialaan. Tangotanssin ja valssin on todettu kohentavan Parkinsonin taudista kärsivien liikunnallisia kykyjä. Mielenkiintoista on, että tempperamenttinen ja liikkeiltään pikkutarkka tango oli tehokkaampaa lääkettä kuin suurpiirteinen ja sulavaliikkeinen valssi. Tanssi on myös musiikki-instrumentin soittamisen ja lautapelien ohella liitetty pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan.
Aivotutkimus tanssin hyödyistä ikääntyvien aivosairauksien hoidossa on vasta alussa. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, vaan pistää saman tien jalalla koreasti!
Artikkelin kirjoittaja Hanna Poikonen on neurotieteilijä, nykytanssija ja WiseMotion-menetelmän kehittäjä, joka väitteli tohtoriksi toukokuussa 2018 Helsingin yliopiston Lääketieteellisestä tiedekunnasta aiheenaan tanssin ja musiikin neurotiede. WiseMotion-menetelmä parantaa itsetuntemusta, kehollista vuorovaikutusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tanssin ja neurotieteen avulla ( www.wisemotionco.com ).